Huh huh. Olen polttanut melkein päivittäin pari kolme vuotta ja luulin että kaikki oli hallussani kunnes päätin pitää taukoa.. 15. pvä se alkoi. tauko siis ,mutta noin kello 1700 käsien tärinä ja hikoilu oli liikaa joten päätin että kokeilen lopettaa niin että poltan vain iltasavut. no siinä illalla imasin sitten bongista pari pesällistä joiden jälkeen alkoi tuntua ette saa happea.. tyhmyyttäni aloin haukkomaan henkeä, parin kunnollisen hengenvedon jälkeen alkoi sormet varpaat ja huulet puutumaan, tuli kylmä ja menin sängylle peloissani makaamaan ihmetellen että mikä minua vaivaa, kuolemaa peläten olin maannut noin 10 sek. kunnes alkoi hallitsematon raajojen vapina. Tässä vaiheessa luuri käteen ja 112, hetken puhuttuani huomasin että hengitykseni rauhottui, ambulanssi peruttiin ja totesimme että olin saanut paniikkikohtauksen ja kehottivat menemään seuraavana päivä lääkäriin. Jos teistä joskus tuntuu ettette saa kunnolla happea vaikka olisitte rentona niin hengittäkää vain nenän kautta, näin voitte välttää hyperventiloinnin ja sitä kautta paniikkikohtauksen(ei siis missään nimessä saa haukkoa henkeä) sen kun kerran saa niin sen riski on aina olemassa eikä siihen ole parannusta. toiset pääsee kohtauksista itsekseen toiset terapialla tai hypnoosilla, mutta ei ole mitään varmaa tapaa toiset saa sen kerran toiset läpi elämän ja joillakin kohtaukset häviää kokonaa ja toisilla ne voi palata vasta ikäihmisenä Kun paniikkikohtauksen on kerran saanut sitä alkaa pelkäämään ja näin sen riski on olemassa(lääkäri totesi ettei minussa ole mitään vikaa.. paitsi kohtauksen jälkeinen pelko uudesta kohtauksesta.. ja tämä pelko siis voi laukaista uuden kohtauksen). Olen ollut autokolarissa jolloin pernani poistettiin ja selkärankani murtui. Olen myöskin elvyttänyt omaa äitäni 21-vuotispäivänäni, äitini kuoli käsiini. Mutta kumpikaan ei ollut niin pelottava kokemus kuin kokemani paniikkikohtaus. pystyin vasta 19. päivä syömään ensimmäisen kerran(heti kun laitan ruokaa suuhun alkaa tuntua etten saa happea ja että uusi kohtaus on tulossa, koska en pysty olemaan ajattelematta sitä) painoni tippunut yli kilon päivässä eikä ole savut maistunu tapahtuneen jälkeen. Jos jollain on kokemuksia asiasta niin mielelläni lukisin niistä. kauan ensimmäisen kohtauksen jälkeen meni että pystyitte hengittämään ilman että ajattelitte jokaisen hengenvedon erikseen? pieninkin stressi saa mut nyt haukkomaan henkeä jolloin vaan pakko pitää suu kiinni etten vahingossa ala hyperventiloimaan. enkä sano että tämä nimenomaan johtuisi sauhusta.. lääkärien mukaan voi johtua myös kovista kokemuksista. pahoittelen tekstin sekavuutta ja jäsentelemättömyyttä.