ICMag with help from Landrace Warden and The Vault is running a NEW contest in November! You can check it here.
Prizes are seeds & forum premium access. Come join in!
Kohteena olisi tuo Wilma 8 11L ruukut. ( Säiliön tilavuus 70L)
Sit kyssäreitä: Kuinka useasti laitetaan ravinteita sinne veden sekaan (kerran viikossa/useammin)? Vegetyksestä sen verran et varmaanki onnistuu vaikka kertakäyttömukissa?
Meikä vaihtoi vedet vähintään kerran viikossa kun vielä hydroilin, max. semmonen 10 päivää, riippuen kasveista ja reson vesien lämpötiloista. Ja lannoitteet tuon veden vaihdon yhteydessä. Sitten kun oli isompaa planttua ja imevät muutaman litran päivässä, niin lisäilin PH-tarkistettua vettä ja/tai hitusen lannotettua vettä resoon, että pumppu pystyis liikuttamaan nesteitä. Veikkaisin että kannattaa passata kertakäyttömukit ja lyödä vaan samantien tuohon värkkiin vegeemään, luulis kasvavan rohisten. Mutta en kyllä tuommosta hintaa maksais pumpusta ja muoviruukuista.. Tuommosen tai korvaavan hydron nysvää kyllä ittekkin kolmasosalla kuluista, jos vähän on teesi-tatsia suotu
Ite en vaihda koskaan vesiä. Sen verran vittumaisessa paikassa resot ettei tyhjentäminen onnistu. Vasta harvestin aikaan pesen pytyt. DWC, aeroflo,wilma10x6,5l, bublerit sun muut omat modaukset aina samalla taktiikalla. AH:n litkut ja vetyperoksidilla steriiliksi se reso n. kolmen päivän välein. Huuhtelua varten vaan alkaa kaatamaan liian ajoissa pH tasapainotettua vettä, kunnes seos resossa on pelkkää vettä. Ei tuu kaadettua fosforipommia sitten lopuks vessanpyttyyn, ja pelastat universumin. Sen lisäks on pumpun ottoaukolla filtterikangas, ja resossa akvaariofiltteri poistamassa irtomujua.
Wilmasta senverran: Aivan mahtavaa jälkeä! Ainut miinus on tippuletkujen tikuissa. Omasta mielestäni tiputusaukko on liian pieni ja tuppaa menemään tukkoon pienimmästäkin partikkelista, tai alkaa ainakin suihkimaan nestettä päin vittua. Tikut kun saa vaihdettua isompiaukkoisiin niin ei mitään ongelmia.
Aamulla kun menee tikku tukkoon ja illalla vasta huomaat asian, on kasvi jo puolikuollut ja odotettavissa n50% kato lopputuotteesta. näin ainakin 6,5l litran soraruukuilla, jotka ovat täysin riippuvaisia jatkuvasta drip-feedistä.
Tämänkin mahdollisuuden voi contrata hommaamalla 2 pumppua ja laittamalla joka ruukkuun 2tippuletkua ja 2tikkua, jotka toimivat erillisten pumppujen varassa. Näin ei tapahdu katastrofia jos pumppu sanoo itsensä irti tai tulee tukos. Varapumppuja on siis hyvä olla käden ulottuvilla, mutta kun alta 20€ maksavat niin ei ole paha investointi. Ei tarvii olla munasillaan löylykauhan kanssa mättämässä vettä resosta ruukkuun, kun on sniiduillu sen neljän tuopin hinnan.
Litkuja lisään koko ajan. Tässäkään ei ole tullut ikinä ongelmaa AH:n liemien kanssa. EC mittarikin on joutanut varastoon, kun sillä ei oikeen ole ollut mitään virkaa. Hommaa se AH:n pahvinen aikajana-annostustaulukko, tai tulosta itte netistä. Pitää aika hyvin paikkansa, kun vähän soveltaa sitä omiin tarpeisiin.
pH-tippatesteri riittää ihan hyvin, ja siitäkin kun eka tekee testin 10l ämpärissä, että kuinka monta tippaa miinusta tiputtaa 0,5pH/10l, tai kuinka monta tippaa nostaa 0,5pH/10l (ph+ja ph- siis ovat eriväkeviä, sekä eri valmistajan litkut voi olla erilaisia, niin en ala pätemään. Parasta tulee muutenkin kun teet ite sen kenttäkokeen.)
Tasaan pH:n aina vetyperoksidinH202 lisäämisen yhteydessä, ennen kuin laittaa H202. Tässä vaiheessa drip-feed on poiskytketty, ja pumppu ainoastaan sekoittaa reson nesteitä. Tällä tavalla sekoitan myös lannoitteet, eli mittaan kuinka monta litraa tuli vettä lisättyä, ja lisään vastaavan annoksen lannoitteita resoon. Kun pumppu pyörittää vain reson nesteitä ympäri, voidaan varmistaa, ettei väkevät lannoitteet, pH-litkut tai H202 imeydy drip-feedin mukana johonkin yksittäiseen ruukkuun. Kun seos on pyörinyt tarpeeksi resossa, voit kytkeä pumpun takaisin drip-feediin.
Tarkkaile myös reson pintaa, ja sitä kuinka monta litraa joudut viikoittain lisäämään nestettä, niin saat käsityksen että kuinka kauan kestää ennen kuin reson nesteet ovat täydellisesti vaihtuneet. Välissä voi toki lisätä pelkkää vettäkin resoon(varsinkin helteillä kun kasvit juovat ylimääräistä), kunhan litkut eivät laimene liikaa parhaimpana turpoamisaikana.
Nää on omia fiiliksiä Wilma-Systeemeistä, ja vesistä noin yleensä. Tosissaan kokemusta vain AH:n litkuista, mutta olen ollut erittäin tyytyväinen niihin, joten ei ole ollut tarvetta vaihtaa parempaan.
Kiitoksia, siinä tuli paljon infoa sit tuli sellainen kysymys mieleen että kärsiikö kasvi liikaa jos kukituksen viimeisillä viikoilla leikkaa lehdet pois puskista?
Afghaanipohjaiset hybridit tuppaavat kasvamaan "umpeen", kun hydrossa on suht voimakasta tuo kasvu, ja läskilehtisia ovat. Nopeutetun kasvun seurauksena myös lehteä puskee turbona. Ja kun sisällä kasvilla on aurinko aina samassa paikassa, kasvaa se loppupelissä itselleen epäedulliseen asentoon, jos minkään sortin taivuttelua, scrogausta tai lehdenpoistoa ei suorita.
1-2 lehdenpoistoa kukituksen aikana on lisännyt selkeästi kukinnon laatua ja määrää, ja "popcorn"-budia ei enää käytännössä tule, vaan tiivistä nuppua.
Kasvuston ei tulisi olla lehteä täynnä oleva ryteikkö, vaan ilmava hyvin valoa ja ilmaa lävitseen päästävä. Kuitenkin niin että fotosynteesiin tarvittavaa lehteä on tarpeeksi, jotta kukinto turpoaa optimaalisesti.
Ylläoleva ei tietty vastannut kysymykseen, kirjoitin laajemman vastauksen, mutta kone meni tilttiin kesken kaiken, enkä jaksa enää uusiks. Tuskin se enää haittaakaan, kunhan olet siinä vaiheessa jo tyytyväinen saamiisi tuloksiin, ja kaatopäivä on jo päätetty. Täydellinen lehdenpoisto on ehkä enemmänkin tuollainen bonus-operaatio, jolla voi koittaa saada sen muutaman % enemmän määrää ja laatua. Oon huomannut, että kun valoa vaan on tarpeeksi, niin sillä on saanut jo valmiiksi kovan kukinnon tiivistymään entistä kovemmaksi.
Vituiksi menyttä rundia ei lehtienpoisto pelasta, pikemminkin haittaa. Sekä lehtienpoisto liian aikaisin vaikuttaa negatiivisesti kasvuun. Kannattaa varoa myös kukinnon sisään kasvavien lehtien poistoa. Jäljelle jääneet varret saattavat kuivuessaan saada aikaan kukinnon homehtumisen sisältä käsin. Lehtiä poistaessa kannattaa aina välillä pitää taukoa, ottaa muutama askel taakse, sekä tarkastella kasveja eri kulmista, yltä ja alta. Tekniikoita on yhtä monta kuin tekijöitäkin. Ite poistan ekan aallon lehtiä kun "kukitusvegeeminen" alkaa vähän hidastumaan ja tulevat kukintojen alut alkavat selkeästi näkymään. Näiden alkujen suojelu ja saaminen hyvään positioon on oman lehdenpoiston sääntö nro1, tässä samalla suoritan naruilla taivuttelua tai scrogiin venytystä (scrogi on loppupelissä helpompi, kun valittavia oksien asentoja on enemmän, ja helpompi kiinnittä varret siihen verkkoon)
Toinen lehdenpoisto on yleensä tarpeen, koska kasvusto tuppaa kasvamaan uudelleen umpeen, ja useimmiten juuri siitä kohtaa mistä ensimmäisen aallon lehdet on poistettu. Teen siis pari rankemman käden harvennusta per kukitus, ja taivuttelut hyviin asentoihin. Muuten kaikki ylimääräinen räplääminen ja näperrys ollut aika turhaa. (En itekkään tykkäis jos joku ois koko ajan räpeltämässä =P )
Toivottavasti näistä on apua!!!
PS.Vetyperoksidia saa muuten helpoiten Suomesta OxyPlus-tuotenimellä 17,5%, jos päätät ryhtyä sitä käyttämään
PPS. linkki aikajana-annostustaulukkoon http://www.pavunvarsi.fi/images/AHFtaulukko.jpg
Unohdat vaan noi viikkomerkinnät tossa taulukossa, jos vegetät pidempään kuin kolme viikkoa. Annostusta voi pitää samana kuin mitä siinä viikon 3-4 välissä on(niin pitkään kun vegetät) Ekan rundin jälkeen voi sitten alkaa hienosäätämään ja kikkailemaan, mutta toi on aika hyvä pohja.
Siinä tulikin juuri sellaista tietoa mitä mietinkin, harvakseltaan on tullu napsittuu lehtii välil pois. Tuuheiks on tytöt kyllä kasvaneet niin pitää kokeilla nyt karsia lehdistöö pois rankemmalla kädellä.